 |
| Faces - Geralt (CC0) |
Laura Huhtasaaren maahanmuuttokriittisyydellä ratsastanut vaalikampanja lässähti lopulta presidentinvaaleissa alle 7 prosentin marginaaliin. On helpottavaa huomata, ettei suomalaisia saa äänestämään maan korkeimpaan virkaan keskittymällä pelkästään "me vastaan muut" -uhkakuviin. Populistisen politiikan keskeisenä teemana kun on yhdistää joukko ihmisiä tietyn aatteen taakse muodostamalla sitä uhkaava, usein paisuteltu vihollinen. Kokoomukselle niitä ovat laiskat työttömät, Perussuomalaisille maahanmuuttajat. Sanoihan tunnettu italialainen yhteiskuntafilosofi ja valtiomies Niccoló Machiavelli jo 1513 kirjoittamassaan kirjassa Ruhtinas, että taitava hallitsija kohdistaa kansan vihan kohti yhteistä vihollista. Koska olen kirjoitellut työttömistä jo useita kirjoituksia, keskitytään tällä kertaa maahanmuuttajiin. Voisivatko he olla kansallemme se yhteinen vihollinen?
Maahanmuuttajista puhuttaessa keskittyy keskustelu yleensä ääripäihin. Kokoomuslaisessa ajattelussa maahanmuuttajat ovat mahdollisuus talouskasvulle, samalla kun saadaan halpaa työvoimaa ja uusia kuluttajia markkinoille. Maahanmuuttokriittiset Perussuomalaiset puolestaan näkevät maahanmuuttajat rikollisina loisina, jotka muodostavat uhkakuvia niin Suomen taloudelle, turvallisuudelle kuin kulttuuriperinteellekin. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä tehdä rajanveto siihen, että Kokoomus haluaa maahanmuuttajia kehittyneistä valtioista, kun taas Perussuomalaiset pelkäävät erityisesti sodan jaloista pakenevia pakolaisia ja niiden mukanaan tuomaa islaminuskoa. Ottaen huomioon, että ulkomaalaistaustaisten määrä koko Suomen väestöstä on pienempi kuin Huhtasaaren äänisaalis presidentinvaaleissa, on maahanmuuttajiin kohdistuva keskustelu karannut mittasuhteiltaan täysin raameista.
Maahanmuuttokriitikoiden messias ja Perussuomalaisten "mestari" Jussi Halla-Aho kirjoitti aikanaan kirjoituksessaan Muutama täky Illmannin Mikalle, että "ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske pani kirjoituksen pohjalta vireille syytteen, josta korkein oikeus tuomitsikin Halla-Ahon 50 päiväsakkoon. Halla-Ahon mukaan syyte todisti oikeaksi sen, että sananvapauden rajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja syyte perustui tahalliseen väärinymmärtämiseen. En kuitenkaan siteerannut Halla-Ahoa puhuakseni sananvapaudesta, vaan tarttuakseni kommenttiin geneettisestä erityispiirteestä. Vaikka Halla-Ahon tavoitteena olisikin ollut tahallinen rajojen kokeileminen ja kärjistäminen, on näkemys geneettisestä eroavaisuudesta etniseen nationalismiin pohjautuvassa ajattelussa keskeinen lähtökohta. Se lähtee ajatuksesta, että ulkomaalaistaustaiset eroavat kantasuomalaisista jo synnynnäisiltä tekijöiltään. Tällä perustellaan esimerkiksi maahanmuuttajien väestön määrään suhteutettuna korkeampaa rikollisuutta, ja vahvistetaan ajattelumallia, jossa ihmiset erotellaan jo synnynnäisesti parempiin ja huonompiin - vihollisiin ja liittolaisiin.
Tilastokeskuksen laatimien tilastojen kanssa ei ole argumentoiminen. Ne osoittavat selvästi, että maahanmuuttajat tekevät suhteessa lähes kaksi kertaa enemmän rikoksia kantaväestöön verrattuna. Perussuomalaista ajattelumallia kannattavat lukijat voivatkin lopettaa lukemisen tähän ja lähteä juhlistamaan erävoittoa paikalliseen pubiin. Muille sanon sen verran, että johtopäätösten tekeminen yksittäisen tilaston pohjalta ei useinkaan kerro koko totuutta. Ei myös tässäkään tilanteessa. Tilasto, jossa rikoksia on mitattu pelkästään iän, sukupuolen ja kansallisuuden perusteella kun ei kerro mitään rikosten tekijöiden sosioekonomisesta, työllisyys- tai varallisuustilanteesta. Siksi onkin syytä ottaa tarkastelun kohteeksi toinenkin tilasto, jossa rikollisuutta on mitattu tekijän tulotason pohjalta. Se paljastaa nimittäin sen, että lähes kolme neljästä Suomessa tehdystä rikoslain mukaisesta rikoksesta tehdään henkilöiden toimesta, jotka ansaitsevat vuosittain vähemmän kuin 20 000 euroa. Mitä korkeammaksi tulotaso kasvaa, sitä vähemmän rikoslain mukaan rangaistavia rikoksia tehdään. Toisaalta tulotasojen kasvu ei vaikuta esimerkiksi verorikosten tai velallisen epärehellisyydestä johtuvien epäilyjen määrään. Kun nämä tilastot yhdistetään kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteen suureen eroon ja ulkomaalaistaustaisten selkeästi heikompaan asemaan työelämässä, alkaa näkemys kokonaisuudesta selkiytyä huomattavasti. Mitä jos maahanmuuttajat eivät olekaan geneettisesti sen taipuvaisempia tekemään rikoksia, vaan ajautuvat niihin kantasuomalaisten tavoin heikosta yhteiskunnallisesta asemastaan johtuen?
Onneksemme oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tehnyt aiheesta täyspitkän tutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut selvittää maahanmuuttajien asemaa rikosten uhreina ja tekijöinä. Sen ehkä olennaisempana päätuloksena on toteamus, että "perheen sosioekonomisten tekijöiden (perherakenne, vanhempien työllisyys ja perheen taloudellinen tilanne) vakiointi kavensi maahanmuuttajanuorten rikostason eroa kantaväestöön nähden selvimmin Lähi-idän ja Afrikan alueen nuorilla." Eli juuri niillä nuorilla, joihin kaikista suurin osa maahanmuuttokritiikistä kohdistuu. Tutkimuksessa myös todetaan, että "- kaiken kaikkiaan taustatekijöiden vakiointi laski maahanmuuttajien rikosriskin kantaväestön tasolle kun tarkasteltiin laaja-alaista rikoskäyttäytymistä eli sitä, että nuori oli tehnyt monenlaisia rikostekoja." Kantaväestön tasolle. Tämä siis siitä huolimatta, että maahanmuuttajat joutuvat kokemaan tarkempaa kontrollia poliisin toimesta, nousevat helpommin epäillyiksi erilaisin rikoksiin ja joutuvat jatkuvasti kamppailemaan voimistuvaa yhteiskunnasta syrjäyttämistä vastaan.
Näiden tulosten pohjalta on vaikea tulla johtopäätökseen, että maahanmuuttajat voisivat olla se kansakuntamme yhteinen vihollinen. Jos maahanmuuttajilla olisi samanlaiset mahdollisuudet työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan kuin kantasuomalaisilla, heidän osuutensa aiheuttamastaan rikollisuudesta varmasti pienentyisi. Tilastokeskuksen tilastoista ja oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuloksista voidaankin päätellä selkeästi kansallisuutta merkittävämpi rikollisuuden aiheuttaja: tulotaso. Jos jokainen kansalainen ansaitsisi yli 20 000 euroa vuodessa, rikollisuuden määrä romahtaisi. Kelpaisiko yhteiseksi viholliseksi maahanmuuttajien sijasta siis työttömyys, matalapalkka-alat ja ihmisiä yhteiskunnasta syrjäyttävä poliittinen päätöksenteko?
"Where the speechless unite in a silent accord."
Pink Floyd - On the Turning Away (A Momentary Lapse of Reason 1987)
