Terminator tulee - oletko valmis?

 Digital DNA, City of Palo Alto, Art in Public Places (CC BY 2.0) - Wonderlane 

Osuvasti Orwellin vuonna 1984 näki päivänvalon ensimmäinen Terminator -elokuva. Huippumenestykseksi noussut ja useita jatko-osia poikinut Terminator varmisti lopullisesti Kalifornian kuvernöörinäkin toimineen Arnold Schwarzeneggerin aseman yhtenä 80-luvun suurimmista toimintatähdistä, sekä polkaisi kaksi vuotta aikaisemmin ilmestyneen Blade Runnerin ohella käyntiin synkkään tulevaisuusdystopiaan pohjautuvien tieteiselokuvien sarjan; Gattaca, RoboCop, The Matrix, Total Recall, Minority Report, Ex Machina - listaa voisi jatkaa vaikka koko päivän.

Ensimmäisessä Terminator -elokuvassa Schwarzeneggerin näyttelemä kyborgi T-101 lähetetään tulevaisuudesta vuoteen 1984 jäljittämään naista nimeltä Sarah Connor. Tulevaisuudessa josta kyborgi T-101 saapuu koneet ovat ottaneet vallan ihmisistä ja jäljellä on vain ydinsodan runtelema maapallo. Kyseessä on mielenkiintoinen skenaario, joka varmasti vaikutti 80-luvulla Terminatoria elokuvateatterissa katsoneiden mielestä sopivan etäiseltä viihde-elokuvan miljööksi. Nyt 33 vuotta myöhemmin, asetelma ei vaikutakaan enää niin etäiseltä.

Vuonna 1984 innovatiivisin markkinoilta löytyvä tietokone oli samaisena vuonna julkaistu The Apple Macintosh. Macintosh 128K:ksi nimetyssä ensimmäisessä Macintoshissa oli kuuden megahertsin prosessori, 128 kilobittiä hajasaantimuistia ja 400 kilobittiä massamuistia. Vertailun vuoksi kyseinen määrä muistia ei riittäisi tänä päivänä edes yhden vähänkään isomman .JPEG valokuvan tallentamiseen.

Jos palaamme vielä toiset vähän yli 30 vuotta taaksepäin vuoteen 1950, saavumme vuoteen jolloin matemaatikko ja tietojenkäsittelytieteilijä Alan Turing kehitteli ensimmäisen Turingin kokeena sittemmin tunnetun tekoälytestin selvittääkseen voivatko koneet ajatella. Turingin testin ajatuksena on se, että tietokone on älykäs jos sen antamia vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista. Vaikka Turingin elinaikana ei ollut olemassa yhtään tarpeeksi tehokasta tietokonetta shakki-ohjelman pyörittämiseksi, Turing myös ennusti että tulevaisuudessa tietokone tulisi pelaamaan shakkia erittäin hyvin.

Turingin jo 40-luvulla tekemä ennustus toteutui lopullisesti kuitenkin vasta vuonna 1996, kun IBM:n luoma Deep Blue shakkitietokone voitti erän shakin maailmanmestari Garry Kasparovia vastaan. Vain vuotta myöhemmin paranneltu "Deeper" Blue päihitti Kasparovin kokonaisessa ottelussa. Deep Blue tietokonetta on kuitenkin vaikea määritellä tekoälyn näkökulmasta älykkääksi, sillä sen suorittaminen perustui yli 700 000 toteutuneen shakkipelin tietokantaan. Se pystyi siis yksinkertaisesti laskemaan enemmän ja pidemmälle mahdollisia siirtoja kuin ihminen.

Syy miksi lähdin kirjoittamaan tekoälystä pohjautuu vasta lukemaani Dan Brownin uutuuskirjaan Alku. Sen kummemmin kirjan tarinaa paljastamatta kirjassa päähenkilö Robert Langdon kohtaa muunmuassa itseajavan auton ja itseään monistamaan ja ilmeisesti ajattelemaan pystyvän tekoälyn. Kirjailija itse sanoo, että kaikki tarinassa esiintyvä teknologia on olemassa ja todellista. Ajatus on kiehtova. Sekä samalla myös erittäin pelottava.

Itseajavat autot, lentokoneet ja muut kulkuneuvot ovat nykyään jo arkipäivää, mutta miten on oikeasti älykkään tekoälyn laita? Palatakseni Turingin testiin, kesti 57 vuotta Alan Turingin kuolemasta kun ensimmäinen tekoäly, Rollo Carpenterin luoma Cleverbot pystyi vuonna 2011 virallisessa Turingin testissä vakuuttamaan testin läpäisemiseksi vaadittavat yli puolet tuomareista.

Tekoälyn viimeisin läpimurto tapahtui vuonna 2016, kun Googlen luoma AlphaGo päihitti 18-kertaisen Go-mestarin Lee Sedolin Etelä-Koreassa pelatussa Go-ottelussa. Ottelua onkin verrattu Deep Bluen ja Kasparovin shakkiotteluun, mutta sitä on pidetty merkittävästi suurempana tekoälyn saavutuksena siitä syystä, että Go:ta pidetään shakkia paljon intuitiivisempana, monipuolisempana ja luovempana pelinä. Suurin ero AlphaGo:n ja Deep Bluen välillä lieneekin siinä, että kun Deep Blue laski mahdollisia vaihtoehtoja valmiiksi ohjelmoidusta tietokannasta, AlphaGo "harjoitteli" pelaamalla pelejä itseään vastaan ja muodostamalla sitä kautta jatkuvasti luovemman ja monipuolisemman "näkemyksen" pelistä. AlphaGo siis alkoi kehittää itseään niin pitkälle, etteivät edes sen luojat osanneet sanoa millä perusteella se tekee valintoja pelatessaan.

Jos teknologian kehitys asetetaan aikajanalle, kehitys on ollut huikaisevaa: Ensimmäiset teolliset höyrykoneet valmistettiin 1600 ja 1700 lukujen vaihteessa ja ensimmäinen höyryveturi ajoi neitsytmatkansa 1804. Samoihin aikoihin alettiin kehitellä ensimmäistä hehkulamppua, joiden suurtuotanto alkoi kuitenkin vasta noin 80 vuotta myöhemmin Thomas Edisonin patentin pohjalta. Ensimmäisiä digitaalisia tietokoneita alettiin valmistella toisen maailmansodan aikaan kun jo 20 vuotta myöhemmin Neuvostoliiton Luna 2 avaruusluotain laskeutui ensimmäistä kertaa kuun pinnalle. Vain kymmenen vuotta myöhemmin Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuuhun LM-5 -kuumoduulillaan.

Vasta 15 vuotta Apollo 11 lennon jälkeen markkinoille saapui aiemmin mainitsemani The Apple Macintosh. Kun Apple Macintoshin prosessorissa kellotaajuus oli 6 megahertsiä, on se nykyisin markkinoilla olevissa Intel Core i7 prosessoreissa jopa 4,7 gigahertsiä. Yksinkertaistettuna ero suoritinnopeudessa on 783 kertainen, todellisuudessa se voi olla vielä paljon merkittävämpi. Jos Macintoshille ei mahtunut luontevasti yhtä .JPEG kuvaa, nykään niitä menee tavallisessa käytössä olevalle tietokoneelle helposti miljoonia.

Kun mietitään pelkästään kaupallisessa jaossa olevaa teknologiaa, on kehitys ollut huumavaa. On älypuhelimia, tietokoneita, älytelevisioita, itsensä parkkeeraavia autoja ja virtuaalitodellisuutta. Jos taas mietitään, että edelleen tänäkin päivänä suurin osa teknologian kuin myös tekoälynkin kehittämisestä ohjautuu visusti salattuun sotateollisuuteen, on mahdotonta tietää miten pitkälle se on jo tänä päivänä edennyt.

Se kertonee jotain jos Elon Muskin, Stephen Hawkingin tai NASA:n tutkimuskeskuksen johtajan kaltaiset henkilöt varoittelevat tekoälyn, teknologian ja robotiikan vaaroista. Nimittäin tällä menolla ei taida mennä kauaa ennen kuin Terminaattori tulee ja pistää valot pimeäksi meiltä kaikilta. Eikä se Terminaattori todennäköisesti näytä edes Schwarzeneggeriltä.

No, jos nyt ei kuitenkaan. Ainakaan ihan vielä.

"Down on the ground, the rainbow led me to the sun."

Daddy's car - Tekoälyn säveltämä kappale (2016)