 |
| Graph with Stacks.. - Ken Teegardin (CC BY-SA 2.0) |
Yksi asia kummastuttaa minua monesti: Se kuinka pieni osa suomalaisista sijoittaa pörssiin. Jos jätetään laskuista kaikki alle 18 ja yli 65 vuotiaat, on sijoittajia vain noin joka neljännes. Kuitenkin lähes jokainen tuntuu haaveilevan omistusasunnossa asumisesta, joka on ihan samalla tavalla sijoittamista. Siinä missä pörssiin sijoittaminen eroaa asuntosijoittamisesta, on sijoittamisen aloittamiseksi tarvittavan pääoman määrä. Usein pörssiin sijoittamatta jättämistä perustellaan sillä, ettei ole ylimääräistä rahaa tai se koetaan liian monimutkaiseksi ja hankalaksi. Tämän tekstin tarkoituksena on kuitenkin perustella noista molemmat väittämät vääriksi ja toivottavasti kannustaa mahdollisimman moni sijoittamaan pörssiin. Se kun on koko kansakuntamme etu, että yritysten liiketoiminnasta tulevat tuotot jakautuvat mahdollisimman laajasti koko väestöllemme, sen sijaan että se olisi vain pienen porukan yksinoikeus.
Kiinnostuin itse sijoittamisesta vakavissani parisen vuotta sitten ollessani työharjoittelijana pankissa. Siellä kuin sijoittaminen tuli usein aiheeksi niin asiakkaiden kuin työkavereidenkin kesken. Palavereissa puolestaan käytiin läpi koko pankin sijoituksia, syitä niiden taustalla ja tehtyjä tuottoja. Päätin ryhtyä perehtymään aiheeseen myös omatoimisesti ja teinkin siitä myös opinnäytetyöni. Samalla aloitin myös sijoittamaan osan vähistä varoistani ja sitä kautta kokeilemaan sitä ihan itsekseni.
Se mitä olen pörssiin sijoittamisesta parin vuoden aikana oppinut on ainakin se, ettei se ole ensinnäkään lainkaan hankalaa tai vaadi kovinkaan kummoista pääomaa. Itse aloitin noin 50 euron kuukausittaisilla säästöillä, joka on sittemmin noussut työelämään siirryttyäni muutamaan sataseen kuussa. Tiedän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta sijoittaa edes sitä 50 euroa, mutta onneksi sijoittamisen voi aloittaa vaikka jo 20 euron kuukausittaisella panostuksella. Sen kun saa kasaan jo jättämällä pari heräteostosta ostamatta tai katsomalla kaupassa vähän tarkemmin mitä ostoskoriinsa laittaa. Suosittelenkin sijoittamisen aloittamista sellaisella summalla, jonka irrottaminen budjetista ei vaikeuta arkipäiväisistä menoista ja laskuista selviytymistä.
Se mitä olen pörssiin sijoittamisesta parin vuoden aikana oppinut on ainakin se, ettei se ole ensinnäkään lainkaan hankalaa tai vaadi kovinkaan kummoista pääomaa. Itse aloitin noin 50 euron kuukausittaisilla säästöillä, joka on sittemmin noussut työelämään siirryttyäni muutamaan sataseen kuussa. Tiedän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta sijoittaa edes sitä 50 euroa, mutta onneksi sijoittamisen voi aloittaa vaikka jo 20 euron kuukausittaisella panostuksella. Sen kun saa kasaan jo jättämällä pari heräteostosta ostamatta tai katsomalla kaupassa vähän tarkemmin mitä ostoskoriinsa laittaa. Suosittelenkin sijoittamisen aloittamista sellaisella summalla, jonka irrottaminen budjetista ei vaikeuta arkipäiväisistä menoista ja laskuista selviytymistä.
Suurin virhe jonka sijoittaja voi tehdä, on lykätä sijoittamispäätöksen tekemistä. Aika on sijoittajan suurin ystävä, koska pitkässä juoksussa indeksit ovat pakotettuja kasvamaan talouden mukana. Yhdysvaltain S&P 500 pörssin keskimääräinen kasvu 90 vuoden aikana on ollut 9,8% vuodessa. Jos siis olisit 90 vuotta sitten sijoittanut 20 euroa S&P 500 indeksiin, olisi sen arvo tänä päivänä noin 15 000 euroa. Helsingin pörssistä ei valitettavasti yhtä kauaskantoista tilastoa ole olemassa, mutta uskon sen noudattavan hyvin samankaltaisia arvoja. Kun pörssisijoittamista joskus arkikielessä verrataan kasinoihin tai uhkapelaamiseen, on ajatus erittäin harhaanjohtava. Lyhyellä aikavälillä indeksit kyllä saattavat vaihdella suuriakin välejä (ja yksittäiset osakkeet sitäkin suurempia), mutta kun otetaan käsiteltäväksi tarpeeksi pitkä aikaväli, nuo muutokset ovat historian aikana tasapainottuneet aina noin 7-9% vuosikasvuun. Koska selitys ei taida kertoa ihan kauheasti sijoittamiseen vähemmän perehtyneelle, koitan selittää asiaa konkreettisemmin.
Aloitetaan yksinkertaisella selityksellä osakesijoittamisesta. Osakkeita ostaessaan sijoittaja saa omistukseensa osan yrityksestä. Tällöin jos yritys tekee toiminnallaan liikevoittoa, voi se jakaa osan voitoistaan osinkoina takaisin omistajilleen, eli sijoittajille. Jos yrityksellä menee hyvin, yleensä myös osakkeen arvo nousee, koska yhä useampi haluaa päästä yrityksen omistajaksi. Tällöin aikaisemmin ostettujen osakkeiden arvo nousee. Eli jos sijoittaja päättää myydä osakkeensa, saa hän osakkeista maksamansa hinnan ja myyntihinnan välisen erotuksen verran tuottoa. Tällainen tuotto katsotaan pääomatuloksi, josta maksetaan 30% veroja.
Kuinka sitten aloitteleva sijoittaja voi tietää minkä yrityksen osakkeita kannattaa ostaa? Se onkin vaikeampi kysymys, johon on yleensä yhtä monta vastausta kuin on vastaajaakin. Tästä syystä monet sijoittamisesta kiinnostuneet kääntyvätkin oman pankkinsa puoleen ja aloittavat sijoittamisen sijoittamalla pankin hallinnoimaan rahastoon. Rahaston tarkoituksena on se, että useat sijoittajat voivat koota yhdessä isomman summan rahaa, jonka sitten alan ammattilaisena toimiva salkunhoitaja sijoittaa näkemyksensä mukaan parhaisiin osakkeisiin tai muihin rahoitusinstrumentteihin. Tällöin asiakkaalle ei jää muuta tehtävää, kuin siirtää haluamansa summa rahastoon ja jättää kaikki sijoittamispäätökset toisen henkilön tehtäväksi.
Aloitetaan yksinkertaisella selityksellä osakesijoittamisesta. Osakkeita ostaessaan sijoittaja saa omistukseensa osan yrityksestä. Tällöin jos yritys tekee toiminnallaan liikevoittoa, voi se jakaa osan voitoistaan osinkoina takaisin omistajilleen, eli sijoittajille. Jos yrityksellä menee hyvin, yleensä myös osakkeen arvo nousee, koska yhä useampi haluaa päästä yrityksen omistajaksi. Tällöin aikaisemmin ostettujen osakkeiden arvo nousee. Eli jos sijoittaja päättää myydä osakkeensa, saa hän osakkeista maksamansa hinnan ja myyntihinnan välisen erotuksen verran tuottoa. Tällainen tuotto katsotaan pääomatuloksi, josta maksetaan 30% veroja.
Kuinka sitten aloitteleva sijoittaja voi tietää minkä yrityksen osakkeita kannattaa ostaa? Se onkin vaikeampi kysymys, johon on yleensä yhtä monta vastausta kuin on vastaajaakin. Tästä syystä monet sijoittamisesta kiinnostuneet kääntyvätkin oman pankkinsa puoleen ja aloittavat sijoittamisen sijoittamalla pankin hallinnoimaan rahastoon. Rahaston tarkoituksena on se, että useat sijoittajat voivat koota yhdessä isomman summan rahaa, jonka sitten alan ammattilaisena toimiva salkunhoitaja sijoittaa näkemyksensä mukaan parhaisiin osakkeisiin tai muihin rahoitusinstrumentteihin. Tällöin asiakkaalle ei jää muuta tehtävää, kuin siirtää haluamansa summa rahastoon ja jättää kaikki sijoittamispäätökset toisen henkilön tehtäväksi.
En kuitenkaan voi suositella pankkien tarjoamia rahastoja siitä yksinkertaisesta syystä, että ne perivät sijoituspalveluistaan niin merkittäviä kuluja. Usein pankit perivät jopa 2-3% vuosittaisia hallinnointikuluja, joka syö valtaosan mahdollisista tuotoista. Jos keskimääräinen kasvu vuodessa on noin 7-8% luokkaa, jää siitä sijoittajalle ehkä 4-5%, josta on vielä lunastettaessa maksettava verot. Ei ihan kauhean suuri palkinto riskin ottamisesta. Voittaa se tietysti talletus- ja sijoitustilit, mutta miksi tyytyä siihen, jos tuon koko 7-8% keskimääräisen vuosituoton voi saada ihan yhtä helposti itsekin?
Tarkoitan nyt suoraan indeksiin sijoittamista. Tämä siis tarkoittaa sijoittamista rahastoon, joka automaattisesti jakauttaa salkkunsa sen seuraaman indeksin suurimpien yritysten omistusten mukaisesti. Esimerkiksi jos sijoitat Helsingin pörssin OMXH25-indeksiä seuraavaan indeksirahastoon, jakautuu sijoituksesi noin 10% Nokian, 10% Koneen, 10% Sammon, 10% UPM-Kymmenen, 7% Fortumin jne. osakkeisiin. Indeksiin sijoittamalla saat samalla hyvän hajautuksen sijoituksillesi, sillä yksittäisten yritysten ongelmat eivät näy vielä merkittävästi sijoitustesi arvossa. Hajautuksen voi moninkertaistaa sijoittamalla eri pörssien indeksiä seuraaviin indeksirahastoihin. Kaiken huippuna on se, että yleensä aktiivisesti hoidetut sijoitussalkut, eli rahastot joiden hoitaja päättää itse valita osakkeet joihin rahasto sijoittaa, häviävät passiivisesti indeksiään seuraaville rahastoille. Eli sijoittamalla suoraan indeksiin voitat suurimman osan ammattilaisten hallinnoimista sijoitusrahastoista.
Tarkoitan nyt suoraan indeksiin sijoittamista. Tämä siis tarkoittaa sijoittamista rahastoon, joka automaattisesti jakauttaa salkkunsa sen seuraaman indeksin suurimpien yritysten omistusten mukaisesti. Esimerkiksi jos sijoitat Helsingin pörssin OMXH25-indeksiä seuraavaan indeksirahastoon, jakautuu sijoituksesi noin 10% Nokian, 10% Koneen, 10% Sammon, 10% UPM-Kymmenen, 7% Fortumin jne. osakkeisiin. Indeksiin sijoittamalla saat samalla hyvän hajautuksen sijoituksillesi, sillä yksittäisten yritysten ongelmat eivät näy vielä merkittävästi sijoitustesi arvossa. Hajautuksen voi moninkertaistaa sijoittamalla eri pörssien indeksiä seuraaviin indeksirahastoihin. Kaiken huippuna on se, että yleensä aktiivisesti hoidetut sijoitussalkut, eli rahastot joiden hoitaja päättää itse valita osakkeet joihin rahasto sijoittaa, häviävät passiivisesti indeksiään seuraaville rahastoille. Eli sijoittamalla suoraan indeksiin voitat suurimman osan ammattilaisten hallinnoimista sijoitusrahastoista.
Itse omistan indeksirahastoja jotka seuraavat niin Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Yhdysvaltojen kuin Saksan pörssienkin indeksejä. Vaikka omistusteni arvo ei ole rahallisesti suuri, omistan minimaalisia osuuksia varmaankin jo tuhansista yrityksistä. Tässä vaiheessa yksittäisen yrityksen konttaaminen ei näy sijoituksissani ollenkaan, vaan se perustuu globaalisti vallitsevaan taloustilanteeseen. Eli niin kauan kun seuraamillani markkinoilla on enemmän voittoa kun tappiota tekeviä pörssiyrityksiä, tulee niiden voitoista pikkupikkuriikkinen siivu myös minun salkkuuni. Enkä maksa näistä kuin noin 0,25% kokonaiskuluja, koska hallinnoin kaikkia sijoituksiani itse. Vaikka tuollainen parin prosentin ero saattaa tuntua mitättömältä, on sen vaikutus kuitenkin vuosikymmeniä kestävän sijoitusprosessin aikana massiivinen korkoa korolle -ilmiöstä johtuen. Korkoa korolle -ilmiön vaikutusta voit tutkailla tarkemmin tällä erinomaisella laskurilla.
Avaa siis itsellesi arvo-osuustili vaikka heti. Itse käytän sijoittamiseen Nordnetin palvelua, jota voin vilpittömästi suositella myös muille. Nordnet kun tarjoaa sisäänheittotuotteena vielä täysin kuluttoman Superrahasto Suomi indeksirahaston. Voit siis sijoittaa suoraan OMXH25-indeksiin maksamatta lainkaan minkäänlaisia kuluja. Jos olet sijoittamisen suhteen laiska, on Nordnetilla tarjolla myös automaattinen (ja sekin kuluton) kuukausisäästöohjelma, jossa sen ohjelmisto sijoittaa haluamasi summan haluamiisi rahastoihin (jopa rahastoille on mallisalkkuja eri riskitasoille) kerran kuukaudessa. Laitat sen siis vain kerran päälle ja loput tapahtuu itsestään, kunhan muistat ainakin kerran kuussa siirtää sijoitustilillesi kuukausisäästöön asettamasi summan.
Avaa siis itsellesi arvo-osuustili vaikka heti. Itse käytän sijoittamiseen Nordnetin palvelua, jota voin vilpittömästi suositella myös muille. Nordnet kun tarjoaa sisäänheittotuotteena vielä täysin kuluttoman Superrahasto Suomi indeksirahaston. Voit siis sijoittaa suoraan OMXH25-indeksiin maksamatta lainkaan minkäänlaisia kuluja. Jos olet sijoittamisen suhteen laiska, on Nordnetilla tarjolla myös automaattinen (ja sekin kuluton) kuukausisäästöohjelma, jossa sen ohjelmisto sijoittaa haluamasi summan haluamiisi rahastoihin (jopa rahastoille on mallisalkkuja eri riskitasoille) kerran kuukaudessa. Laitat sen siis vain kerran päälle ja loput tapahtuu itsestään, kunhan muistat ainakin kerran kuussa siirtää sijoitustilillesi kuukausisäästöön asettamasi summan.
Vaikka olenkin koulutukseltani myynnin ja markkinoinnin ammattilainen, en halua myydä kenellekään unelmaa johon en itse usko. Jos siis avaat tilin Nordnetiin, voit seurata sijoituksiani reaaliajassa Shareville -palvelussa (nimim. Kettu29). Sijoitusstrategiani on osta ja unohda, jossa tavoitteena on muodostaa pitkässä juoksussa noin 50/50 allokaatio suorien osakkeiden ja indeksirahastojen välille. Jos sijoittaminen puolestaan tuntuu liian pelottavalta, mutta minun sijoitukseni kuitenkin herättivät uteliaisuutesi, niin ainahan riittää kun avaat vain ilmaisen arvo-osuustilin. Varsinaisesti sijoittamaanhan ei kukaan pakota, joskin minä suosittelen ainakin kokeilemaan. Vaikka sitten ihan muutamalla kympillä. Harrastus on varsin hauska, mielenkiintoinen ja pitkässä juoksussa todennäköisesti myös aika tuottoisa.
"Grab that cash with both hands and make a stash."
Pink Floyd - Money (The Dark Side of the Moon 1973)
"Grab that cash with both hands and make a stash."
Pink Floyd - Money (The Dark Side of the Moon 1973)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti